Jo aiemmin mainitun Samuel Nordströmin tytär oli Wilhelmina Nordström. Hän taas oli Porvoon tyttökoulun johtajatar ja runoilija. Pappissuvut risteilivät pitkin Suomea muutenkin. Esimerkiksi Härkäpäeus-suvun yksi jäsen oli aikoinaan yksi Heinlahden talollisista.

Kirkko on näytellyt isoa osaa Pyhtään muodostumisessa. Kaiken keskus on toki katolisena aikana rakennettu kirkkorakennus. Itse uskon yhä, että sen rakensivat perimätiedon mukaan kaksi jättiläistä. Harva tietää, että sen rinnalla on ollut toinen, suomalainen kirkko, joka jäi käytöstä myrskyisällä 1700-luvulla. Lisäksi Munapirtissä tiedetään olleen kirkko tai kappeli, mahdollisesti kaksikin, eri aikoina.

Kyminlinnan kappelissa kävivät kirkossa monet, joiden matka Pyhtäälle olisi ollut vaivalloisempi. Tuokin rakennus on jo jäänyt muistoksi vain. Samoin Kymissä sijainnut luostari, jonka kautta matkamies ja myöhempi pappismies Warelius kulki 1800-luvun puolivälissä ja jonka elämää hän lehdessä kuvasi matkakertomuksessaan.

Ja luostaristahan Pyhtäänkin tarina alkoi. Paadisten sisterssiläisluostarin munkeille oli kirkko antanut luvan / oikeuden kalastaa Ahvenkoskella. Samaa oikeutta kärkkyivät muutkin ja siksi aikakirjoihin on jäänyt kiista kalastusoikeudesta, jossa pitäjä mainitaan ensimmäisen kerran.
Tämä kuvastaa mielestäni paikallisen vallan järjestäytymistä paavin vallan ylitse, sillä aikalainen Turun tuomiokapituli katsoi, ettei munkeilla ole yksinoikeutta moiseen.