Seppä on yksi maailman vanhimmista ammateista, joka vaati erityistä kädentaitoa. Pyhtäälläkin toimi seppiä, Heinlahdessa useita, Siltakylässä ns. Muju-seppä, Myllykylän seppä oli ruotsinkielinen ja lisäksi Stockforsin seppä. Siltakylässä oli itse asiassa kaksikin pajaa. Pajarakennuksia ei oikeastaan ole enää olemassa.
Vasemmalla on yksi Heinlahden pajoista
Langinmäeltä. Tätäkään rakennusta ei ole enää olemassa. Heinlahden sepät tulivat Langin talosta, ja muuttivat nimensä Seppäläksi 1900-luvun alussa. Aron-sepällä oli kolme poikaa joista kaksi jäi kotipaikkakunnalleen, mutta Rikhard lähti Amerikkaan tullakseen myöhemmin takaisin vaimoineen ja lapsineen. Konstantin jatkoi asumista isänsä talossa ja myöhemmin myös Rikhard muutti takaisin, rakentaen kuvassa näkyvän pajan. Pajan takana on ollut tervahauta ja viereisellä tontilla vanhempi, ilmeisesti Aronin paja. Tontilta löytyy yhä rautakuonaa suuriakin määriä, lisäksi maaperä on osittain mustaa ja hiilistä. Pajassa tehtiin vuosisadan alussa esimerkiksi auton osia hajonneitten tilalle.
Heinlahden toinen paja, ilmeisesti Villen paja, sijaitsi ns.
Heinlahden kolmioristeyksessä, Mokran suoralla vielä 1980-luvun alussa. Kun kolmiomainen risteys tehtiin T-malliseksi, paja purettiin. Vilhelm (Ville) jatkoi kylän virallisena seppänä isänsä tointa, aluksi asuen kylän hänelle osoittamassa paikassa, mutta myöhemmin rakentaen oman talon Langinmäelle. Vaikka hän sai kylältä etuuksia, kuten viljelymaata, hän kuitenkin veloitti palveluksistaan. Minun muistikuvissani (70-luvulta) eivät pajat olleet enää käytössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti