Tuo otsikko oli viime kesäisen luentoni nimi, ja se pitää pintansa yhä. Pyhtäätä koskevaa aineistoa on monessa paikassa. Esimerkiksi, pajoista puheenollen, myös Hinkabölessä on ollut pajarakennus. Onko yhä?
Yksi hyvä paikka tutustua arkistoon on kansallisarkiston nettisivut. Sivustolla on laaja alue digitoitua tietoa, esimerkiksi pitäjänkartasto 1800-luvun lopulta tai verokartta 1700-luvun puolivälistä. Näistä kartoista voi tutustua varsin toisenlaiseen kulttuuriympäristöön kuin nykypäivänä.
Valokuva-arkistoissa voi tutustua harkiten tallennettuun Pyhtääseen. Vaikka kuvia on tallentunut satoja, on useita satoja vielä jossakin odottamassa käyttöään. Voisi sanoa, että hyvällä onnella saattaa löytää jotakin mielenkiintoista. Valokuvia ovat tallettaneet Museoviraston alaiset maakuntamuseot, kuten Vellamo Kotkassa, sekä Museoviraston kuva-arkisto.
Sitten on tietysti vielä painettu sana. Pyhtään asioista on tietysti kirjoitettu juttuja sanomalehtiin ennen aivan kuin nykyäänkin. Sanomalehtiä voi tarkastella mm. Kansalliskirjaston internetsivuilla. Uudemmat lehdet löytyvät toki kirjastoista.
On vielä kolme verratonta arkistolähdettä. Ensinnäkin, kuuntele ihmisiä. Melkoisen suuri osa elettyä elämää on tallentunut aivan ulottuville. Toiseksi, tunne ympäristösi. Kokonainen sukupolvien elämäntapa on piiloutuneena rakennuksiin, teihin, polkuihin sekä metsiköiden ja peltojen vuoropuheluun. Ja viimeksi, tutkiminen edellyttää aina omien tuntemustensa - ja tuntematta jättämisten - oivaltamista. Kyse ei ole ainoastaan siitä että nykyajan ihmiset käyttäisivät jo järjestettyä ympäristöä, vaan me luomme ja muokkaamme kulttuuriympäristöämme siten, että omat jälkemme ovat muiden tutkittavissa, hyvässä ja pahassa.
Testikommentti
VastaaPoista