"PYTTIS, på Finska Pyhtää, härledt ifrån ordet Pyhä, en gammal församling med en mindre Kyrka af gråsten, uppförd i Catholska tider. På Mogenport skall hafva varit ett afguda tempel och enligt än märkbar anledning, en begrafningsplats."
Kirjassa hän kertoo, että Pyhtään nimi juontuu sanasta Pyhä, ja että pitäjässä on katoliselta ajalta peräisin oleva harmaakivikirkko. Samalla hän mainitsee, että Munapirtissä on myös temppeli sekä siihen liittyvä hautausmaa. Kyseinen Munapirttiä koskeva tieto on yhä edelleen voimassa.
Munapirtin kirkko ei toki ole enää pystyssä, mutta siihen liittyvää kiveystä on yhä olemassa. Lisäksi kirkon paikan kavaltaa Kirkkosalmi, joka kulkee Munapirtin sivuitse.
Toinenkin lähde mainitsee Munapirtin kirkon. Suometar-lehti 7.9. 1847 sisältää jatko-osan Wareliuksen matkakertomuksesta, jossa hän kumppaneineen saapuu Ahvenkoskelle, josta kumppanit jatkavat Elimäelle päin, mutta Warelius yksin lähtee Pyhtäälle, todentamaan Knorringin kirjassa olleita tietoja. Hän saapuu Munapirttiin, jossa sanoivat
"wanhaan aikaan olleen Epäjumalain temppelin, mutta josta ei ole ollut kun kristityn kirkko, jo aikaa, taitaa olla kappale toista sataa ajastaikaa sitten, vihollisilta kukistettu. Tämän kuulin wahnoilta ihmisiltä joista yksi sanoi isoisänsä nähneen kirkon seinää wielä jäljellä, toinen lapsuudestansa olleen akan, joka muisti tässä jumalanpalvelusta pidetyksi j.n.e. Kirkon sialla oli viimeistä sotaa ennen rajawartijain (gränsridare) tupa."
Paikalliset muorit tulivat paikalle ja kertoivat tutkijan herättävän menninkäiset mellastamaan saarella. Lisäksi he mainitsivat, että
"Oli toinenkin wähäinen puukirkko ollut samassa saaressa, wähä matkaa tästä nyt puhutusta; sen nurkka kiwiä sanottiin wielä tuntuwan. Näille kirkoille piti tuoduksi ruumiita Elimältä saakka, ja silta oli ollut mantereesta saareen Kyrksundin (Kirkkosalmen) yli, joka salmi kirkon käyjiltä sai nimensä."
Tämän lähteen mukaan Munapirtissä olisi ollut kaksi kirkkoa, mutta tarkoittivatkohan paikalliset muorit sittenkin Pyhtään suomenkielistä puukirkkoa Kirkonkylässä, joka tuhoutui viitisenkymmentä vuotta aiemmin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti