"Hirwikosken kylässä Pyhtään pitäjässä asuu suomalaisia, jotka kaswultaan omat tawattoman isoja, wahwoja ja kookkaita."
Näin kerrotaan Aamulehden "Ruumis ja waate"-artikkelissa 26.9.1889. Noina aikoina Suomen kansan kuvailu oli huipussaan, eikä vähiten sortovuosien aiheuttaman oikeutuspaineen alla. Artikkelissa kuvailtiin hyvinkin itäistä pukeutumiskulttuuria ja Pyhtäätä kuvattiin suhteellisen vähän.

Äskeisen lainauksen loisäksi artikkelissa todetaan vain, että Kymin ja Pyhtään pitäjissä sekä ulkosaarilla oli waimoilla ennen oma pukunsa, hiukan taalalaisnaisten pukua muistuttawa,enimmäkseen mustat wäljät hameet ja samanwärinen röijy pöyhäköine liepeineen. Millainen lienee "pöyhäköinen lieve?"

E. Nordström piirsi vuonna 1880 Heinlahtelaisia naisia arkipuvuissaan. Kuvia en voi tähän liittää, mutta ilmeiseen neidonpukuun kuului hilkka, hartialiina, paita ja pitkä hame. Vanhemman naisen puku poikkesi erillisen esiliinan ja toisenlaisen hattulaitten ansiosta. Yritän löytää varsinaisten hattujen nimet hiukan myöhemmin ja kertoa ne täällä. Vanhemman naisen paidassa on lisäksi vyötärönauha, tai pikemminkin naru paidan sisälle soljutettuna.

Otan myös selvää, kuka on E Nordström, ja piirsikö hän muutakin Pyhtäältä.