Pyhtään pitäjästä tuli valtakunnan raja vuosiksi 1743-1809. Tämä merkitsi pitäjälle kaikenlaista vaivaa, sillä toisiaan uhittelevat Venäjä ja Ruotsi kisailivat Kymijoen rantamilla.
Tunnettua on, että Ruotsin kuningas Kustaa III kävi Pyhtäällä ja ainakin alkoi kummisedäksi Myllykyläläiselle lapselle. Ikävä kyllä lapsi ilmeisesti kuoli ennen aikuisikäänsä. Tämä oli Kustaalle ilmeinen pr-temppu, sillä olihan hän oman rajansa toisella puolen. Kustaa III vietti aikaansa muutoinkin Siltakylässä. Tällöin henkivartijat ilmoittivat, milloin Venäläisiä oli tulossa Kyminlinnan suunnasta, jolloin Kustaa ennätti vetäytyä omalle puolensa rajaa.
Myös "ensimmäinen" Venäjän keisarimme, Aleksanteri kävi valtakunnan tarkastusmatkallaan Pyhtäällä, tosin hänen vierailunsa rajoittui pysähdykseen pappilassa, jossa hän ei edes noussut vaunuistaan hevosten vaihdon ajaksi. Hän otti kuitenkin vastaan pitäjän mahtimiehiä vaunuissaan.
Yksi tällainen mies oli pitäjän kirkkoherra Samuel Nordström. Häneltä keisari kyseli, onko pitäjä mahdollisesti rikaskin ja pystyikö se tarjoamaan kirkonmiehelle mukavan elannon. Tähän Samuel vastasi hiukan vältellen. Loppujen lopuksi Aleksanteri lupasi, että jos Samuel löytäisi paremman paikan, Keisari puoltaisi tätä.
Vuodet kuluivat ja Samuelista tuli perheellinen mies jolla oli useita lapsia. Tällöin alkoi elannon taakka painaa jo niin, että hän haki virkaa muualta. Kun Uudenkirkon pitäjä haki kirkkoherraa, haki Samuel myös tätä paikkaa, muttei saanut tarpeeksi puoltoääniä paikan sadakseen. Tällöin hän vetosi Keisari Aleksanterin aikoinaan antamaan lupaukseen, ja teki asiasta valituksen. Kun valitus aikanaan tuli keisarin käsittelyyn, oli Aleksanteri jo vainaa ja keisarina oli Nikolai I.
Samuel sai kuin saikin paikkansa Uudenkirkon sielunhoitajana. Päätöksensä pöytäkirjan laitaan Nikolai on kirjoittanut omakätisesti: "Minkä yksi keisari lupaa, sen toinen pitäköön."
Onko tarina sitten totta? Tämä tarina on julkaistu lehdissä 1900-luvun alussa, aikana jolloin maatamme puhutti hyvinkin Aleksanterin aikainen lupaus autonomiasta. Jotta asiasta saisi selon, olisi löydettävä tuo nimenomainen pöytäkirja...
Aleksanteri I vaunut ovat muuten nähtävillä Porvoon museossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti